Pienlainat ovat nopeasti haettavia ja summaltaan usein alle 500 euron suuruisia lainoja. Pienlainoja otetaan tuiki tavallisiin menoihin. Pienlainaa tarvitaan tilanteessa, jossa eteen on tullut yllättävä rahanmeno. Lainaa otetaan tyypillisesti näiden menojen rahoittamiseen ennen seuraavaa palkkapäivää tai eläkettä. Hieman yli 70 prosenttia pienlainan ottaneista asiakkaista ilmoittaa käyttäneensä pikalainoja enintään kaksi kertaa (Lähde: Taloustutkimus 16.9.2011, ”Pienlainatutkimus 2011”). Pienlainoja hyödynnetään siis satunnaisesti ja todelliseen tarpeeseen.
Pienlainan hakeminen on ilmaista
Pienlainojen hakijoista kaksi kolmasosaa on vakituisessa työsuhteessa. Neljännes on eläkeläisiä tai opiskelijoita. Vain 3 % pienlaina-asiakkaista on alle 20-vuotiaita. Pienlainoja on viime vuosina kritisoitu voimakkaasi eri medioissa. Suomen Pienlainayhdistys on pyrkinyt lisäämään ihmisten tietämystä pienlainoista.
10 tosiasiaa pienlainoista
1. Pienlainoja tarvitaan arkisten menojen ja tulojen tasapainottamisessa
Pienlainayritysten kokemuksen ja selvitysten perusteella pienlainoja otetaan tuiki tavallisiin menoihin. Lainaa tarvitaan tilanteessa, jossa eteen on tullut yllättävä rahanmeno. Lainaa otetaan tyypillisesti näiden menojen rahoittamiseen ennen seuraavaa palkkapäivää tai eläkettä.
Hieman yli 70 prosenttia pienlainan ottaneista asiakkaista ilmoittaa käyttäneensä pikalainoja enintään kaksi kertaa. (Lähde: Taloustutkimus 16.9.2011, ”Pienlainatutkimus 2011”)
Pienlainoja hyödynnetään siis satunnaisesti ja todelliseen tarpeeseen.
2. Pienlainoille ei ole korvaavaa rahoitusmuotoa
Aiemmin lyhytaikaista rahoitusta oli mahdollista saada pankista vekselin muodossa. Nykyisin pankeista on käytännössä hyvin vaikeaa saada pientä lyhytaikaista lainaa. Tämä voi johtaa siihen, että ihminen ottaa isomman ja pitkäaikaisemman lainan kuin tarvitsisi ja nimenomaan tästä voi aiheutua pitempi velkaantumisongelma.
3. Pienlainoja ottavat aivan tavalliset ihmiset
Pienlainojen hakijoista kaksi kolmasosaa on vakituisessa työsuhteessa. Neljännes on eläkeläisiä tai opiskelijoita. Vain 3 % pienlaina-asiakkaista on alle 20-vuotiaita. (Lähde: Suomen Pienlainaydistyksen jäsenyhtiöt)
4. Pienlainan keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat 25 % lainan pääomasta
Tilastokeskuksen mukaan pienlainoihin kohdistuu kuluja keskimäärin 25 prosenttia lainan pääomasta. Sadan euron laina maksaa siis 25 euroa. Eli yhtä lainattua euroa kohti aiheutuu kuluja 25 senttiä. (Lähde: Tilastokeskuksen Luottokantatilasto 2.12.2011)
Onko tämä paljon vai vähän? Sitä voi verrata vaikkapa pitempiaikaiseen pankista otettavaan kulutusluottoon, jossa lainattua euroa kohti voi helposti syntyä kuluja 80 senttiä.
Pienlainat vaikuttavat tavattoman kalliilta, jos vertailukohtana käytetään ns. todellista vuosikorkoa. Tämä on kuitenkin hyvin harhaanjohtava mittari, kun puhutaan lainoista, joiden laina-aika lasketaan päivissä eikä vuosissa.
5. Ylivoimaisesti suurin osa pienlainoista maksetaan ajallaan takaisin
Valtaosa pienlaina-asiakkaista hoitaa lainansa täsmällisesti. Vain 15 prosenttia lainanmaksuista viivästyy ja niissäkin tapauksissa kaksi kolmasosaa hoitaa maksut välittömästi heti ensimmäisestä muistutuksesta. (Lähde: Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenyhtiöt)
Pienlainojen maksut hoidetaan siis aivan yhtä hyvin kuin vaikkapa puhelinliittymien laskut.
6. Pienlainat edustavat vain 0,5 prosenttia suomalaisten kulutusluotoista
Suomalaisilla kotitalouksilla (asuntokunnilla) on velkaa kaikkiaan 106,8 miljardin euron verran. Kulutus ja opintolainojen osuus tästä on 15 miljardia.
Pienlainoja kotitalouksilla on noin 70 miljoonaa euroa. Tämä on alle 0,07 prosenttia koko luottokannasta ja noin 0,5 prosenttia kulutusluotoista. (Lähde: Tilastokeskuksen Luottokantatilasto 2.12.2011)
7. Suomalaisten velkaantumisongelmat eivät johdu pienlainoista
Toisin kuin yleisesti luullaan tai väitetään, suurin osa maksuhäiriöistä ei aiheudu pienlainoista. Vain pienellä osalla maksuhäiriöisistä henkilöistä maksuhäiriöt perustuvat ainoastaan tai edes osaksi pienlainoihin.
Marraskuun 2011 alussa kaikkiaan 328 240 suomalaista oli merkittynä maksuhäiriörekisteriin. Näistä vain vajaalla prosentilla maksuhäiriöt ovat aiheutuneet yksinomaan pikalainojen perinnästä käräjäoikeudessa.
Muiden velkojen aiheuttamien maksuhäiriöiden lisänä pienlainoista aiheutuneita maksuhäiriöitä on 18,4 prosentilla maksuhäiriöisistä. (Lähde: Suomen Asiakastieto, 2.11.2011)
Ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy velkaongelmiin ovat pankkien myöntämät kulutusluotot: ne ovat olleet syynä 71 prosentissa Takuu-säätiön vuonna 2010 saamista yhteydenotoista. (Lähde: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Talous- ja velkaneuvonnan asiakaskunta 2010, julkaistu 2.2.2011)
Maksamatta jätetystä pikalainasta ei aiheudu yhtään suurempia seuraamuksia kuin mistään muistakaan hoitamatta jätetyistä maksuvelvoitteista. Laillinen viivästyskorko on tällä hetkellä 8,5 prosenttia eli 100 euron pikalaina kasvaa vuodessa korkoa 8,50 euroa.
Tämän lisäksi maksutaakkaa kasvattavat luonnollisesti perintätoimiston veloittamat perintäkulut, jotka nekin ovat täysin samat pienlainoissa kuin muidenkin maksujen kohdalla.
Maksamattomat pienlainat eivät siis todellakaan kasva tuhansien prosenttien korkoja.
8. Suurin osa pienlaina-anomuksista tehdään arkipäivisin, ei öisin tai viikonloppuisin
Pienlainojen myöntäminen yöaikaan on kokonaan kielletty vuonna 2010 voimaan astuneella lailla. (Lähde: Laki kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta, astunut voimaan 1.2.2010) Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenyritykset ovat keskinäisellä sopimuksella kieltäneet yölainaamisen jo yhdistyksen perustamisesta alkaen vuonna 2007. Pienlainahakemuksista yli kaksi kolmasosaa tehdään klo 11-19 välisenä aikana. (Lähde: Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenyhtiöt)
9. Pienlainayritykset selvittävät mahdollisimman tarkasti lainan hakijoiden maksukyvyn
Pienlainayritysten ei missään tapauksessa kannata lainata rahaa ihmisille, joiden ei uskota pystyvän maksamaan lainojaan takaisin. Maksamaton pienlaina ei tuota pienlainayritykselle yhtään mitään. Pienlainayhtiöt eivät suinkaan tavoittele asiakkaikseen maksuongelmaisia, vaan nimenomaan sellaisia ihmisiä, jotka hoitavat lainansa asianmukaisesti.
Siksi jokaisen lainanhakijan maksukyky pyritään selvittämään mahdollisimman hyvin.
Hakijan luottokelpoisuus tarkistetaan mm. maksuhäiriörekistereistä ja väestörekisteristä.
Suomen Pienlainayhdistyksen jäsenet ilmoittavat omatoimisesti luottotietolainsäädännön puitteissa 60 päivää vanhat kulutusluottohäiriöt maksuhäiriörekisteriin. Varhaisessa vaiheessa rekisteröityä maksuviivetietoa hyödyntämällä pyritään estämään asiakkaiden ylivelkaantumista.
10. Suomen Pienlainayhdistys kannattaa alan entistä tiukempaa valvontaa ja pelisääntöjä
Suomen Pienlainayhdistykseen kuuluvat yritykset ajavat Suomeen ns. positiivista luottorekisteriä, jonka avulla lainanhakijoiden maksukyvyn mahdolliset ongelmat tulisivat tietoon nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Useimmissa Euroopan maissa on jo käytössä positiivinen luottorekisteri ja siitä saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä.
Ainoastaan Suomesta, Tanskasta ja Ranskasta positiivinen rekisteri vielä puuttuu.
(Lähde: Takuu-Säätiö 19.5.2010)
Yhdistys esittää myös riidattomien velkomusasioiden siirtämistä suoraan ulosottoon: näin vältettäisiin suuri osa maksukyvyttömälle asiakkaalle aiheutuvia täysin turhia kuluja.
Suomen Pienlainayhdistys kannattaa myös toimialan alistamista Finanssivalvonnan piiriin muiden lainoja myöntävien yritysten tapaan. Näin voitaisiin helposti selkeyttää pienlainatoiminnan pelisääntöjä, tehostaa valvontaa ja myös korottaa alalle tulemisen kynnystä.